Kirjoittaja	Viesti
Bella	Lähetetty: 24.5.2007, 20:28 Ei ne halut/määrä mihinkään katoa jollei halua et ne katoaa laittaa esim. uran seksin edelle jne. Ja ne lapset eivät ole yleisin syy seksin vähenemiseen... meillä tuo on vaan lisiny (paikat nimittäin meni vaan kireemmäksi kun tarpeeksi treenaa). meillä nyt ei tosin papin aamenta olla kuulut,mut ehkä tulevaisuudessa, mikään kiire kun ei ole avioliittoon.
cowboi45	Lähetetty: 20.2.2007, 19:50 ..kun mun pelko on aina etten tiedä menisikö naiset mun kanssa sitten mistä syystä naimisiin...oliko syy kenties että olen komea..vai se että olen varakas..vai se että olen loistava rakastaja...vai kenties vaan vaatimaton luonteeni..
Tulisydän	Lähetetty: 20.2.2007, 19:47 Snadistisadisti kirjoitti: Kirjoituksessasi toit esiin oman näkökantasi, omilla perusteluillasi. Ei se ole sen enempää väärin kuin minunkaan. Kukin toimii tavallaan ja siten kuin oma ajatusmaailma määrittää. Sadistinen D Asian ytimessä olet. Tätä olen tuonut esiin useasti täällä, mutta hitsi, kun sekin väännellään kummallisesti. Siksi kirjoitin tuomitsevaisuudesta, että saan kaikilta mielipiteitä, miten tuomitseva minä olen. Kun nimenomaan olen tuonut vain julki sen, mitä mieltä minä olen ja sanonut että tämä on minun tapani ja toisten on toisten, eikä kenenkään näkökannat ole tuomittavia tai huonompia tai parempia kuin minun! Mutta, ei. Voi rähmä!
Eliksiiri	Lähetetty: 20.2.2007, 19:26 cowboi45 kirjoitti: ilmeisesti tuosta mun kirjoituksesta sai sen käsityksen että olen mitään kunnioittamaton selkärangaton liero ..eli onko mies joka ei halua naimisiin jotenkin huonompi.. Höh, no on tietenkin.
Snadistisadisti	Lähetetty: 20.2.2007, 19:08 cowboi45 kirjoitti: ilmeisesti tuosta mun kirjoituksesta sai sen käsityksen että olen mitään kunnioittamaton selkärangaton liero ..eli onko mies joka ei halua naimisiin jotenkin huonompi.. En lukenut kirjoitustasi kuvaamallasi tavalla. Eikä nähdäkseni avioon astuminen tai astumatta oleminen tee ihmisestä parempaa tai huonompaa. Olen kanssasi yhtä mieltä siitä, etteivät yhteiskunnan näennäisesti korkeaa moraalia edustavat säännöt ole niitä, joiden perusteella tällaisia päätöksiä tulee tehdä. Kirjoituksessasi toit esiin oman näkökantasi, omilla perusteluillasi. Ei se ole sen enempää väärin kuin minunkaan. Kukin toimii tavallaan ja siten kuin oma ajatusmaailma määrittää. Snadistisadisti@luukku.com
cowboi45	Lähetetty: 20.2.2007, 19:03 ilmeisesti tuosta mun kirjoituksesta sai sen käsityksen että olen mitään kunnioittamaton selkärangaton liero ..eli onko mies joka ei halua naimisiin jotenkin huonompi..
Eliksiiri	Lähetetty: 20.2.2007, 17:26 Mulle tuli ihan tippa silmäkulmaan lukiessani Snadin tekstiä; ihana huomata tässä maailmassa olevan aviolittoa kunnioittavia miehiäkin! Mutta oot sä silti kova jätkä!
Tulisydän	Lähetetty: 20.2.2007, 11:11 Snadistisadisti kirjoitti: Itse naimisiinmeno oli yksinkertainen tilaisuus lähimpien ystävien kanssa, mutta vaikka joukko olikin pieni, olivat jälkikekkerit mitä mainioimmat. Minun pirtaani eivät sovi hysteeriset väenpaljoudet puolituttuja tummuja ja jotakin serkunveljenkumminkaimoja. Minun puolestani pysykööt kotonaan. Häihimme kutsuttiin vain sellaisia ihmisiä, joiden kanssa halusimme olla ja joitten kanssa pidämme oikeasti aktiivisesti yhteyttä. Meilläkin oli hyvin yksinkertainen. Olimme eläneet susiparina 5 vuotta. Katsoimme käyntännöllisyyssyitä, ettei kannata mitään suuria häitä järjestää. Kun vielä välini olivat poikki vanhempiini, koska he eivät suvainneet lastani. Vain mieheni suku, lähimmät, sisaret olivat paikalla. Ja mieheni lapsuudenkaveri vaimonsa kanssa. Siinä he. Isä tuli sitten kyllä käymään veljeni kanssa, koska olin myös väleistä huolimatta laittanut heillekin kutsukortin, kuten sisäruksillenikin, jotka taas eivät kunnioittaneet meitä läsnäolollaan... Että näin se elämä on mua kuljettanut.... Että elämä voikin olla välillä tosi julmaa!
Snadistisadisti	Lähetetty: 20.2.2007, 9:40 cowboi45 kirjoitti: tuota mieltä mä olen aina ollut ,teini ikäisestä...miksi pitäisi mennä naimisiin ..miksi pitää olla jonkun tekopyhän "konsernin" lupa elää yhdessä ..jos kaksi ihmistä EI pysty katsomaan toisiaan silmiin ja luvata toisilleen olla uskollisia ,rehellisiä ja kunnioittavia ilman sormuksia ,ilman allekirjoitettuja papereita..niin miksi se olisi erilaista "virallistettuna"..ja ennen kaikkea miksi silloin elää yhdessä... Tämä ei varmastikaan ollut mitenkään yksilöity ketään kohtaan, mutta vastaan kuitenkin omasta puolestani. Me halusimme, vaikkakin edellämainitsemasi seikat toteutuivatkin, mennä naimisiin. Yksi vahva syy siihen oli lasten aseman eroavaisuus avioliitossa avoliittoon verraten. Ei tarvita mitään erityisiä sopimuksia etc. Käytännöllisyys on elämässäni aina ollut vahvassa asemassa. Toinen syy oli vahvasti se, että halusimme antaa toisillemme sen erityisen tilaisuuden, jossa sitoudumme toisiimme loppuelämäksi. Itse koen sen lopulliseksi sitoutumiseksi, jota avoliitto ei vielä ole. Tämä ei johdu yhteiskunnan normeista, joiden mukaan avioliitto on näennäinen side, johon voi heittäytyä kevyin perustein. Näin ainakin, jos tilastoja katsoo. Itse naimisiinmeno oli yksinkertainen tilaisuus lähimpien ystävien kanssa, mutta vaikka joukko olikin pieni, olivat jälkikekkerit mitä mainioimmat. Minun pirtaani eivät sovi hysteeriset väenpaljoudet puolituttuja tummuja ja jotakin serkunveljenkumminkaimoja. Minun puolestani pysykööt kotonaan. Häihimme kutsuttiin vain sellaisia ihmisiä, joiden kanssa halusimme olla ja joitten kanssa pidämme oikeasti aktiivisesti yhteyttä. Ja häämatka... Siitä sai todella paljon irti. Upea matka, ihan vain tuoreen vaimon kanssa kahden. Tunnelmaa riitti, erotiikkaa ja rakkauden sekä onnellisuuden ilmapiiri oli käsin kosketeltavissa. Mitä muistoja. Snadistisadisti@luukku.com
Tampereen Tyttö	Lähetetty: 20.2.2007, 9:22 Naimisiin pitää mennä, jos se tuntuu hyvältä. Jos se tuntuu tekevän sen viimeisen silauksen, jos se kruunaa suhteen, jos haluaa näyttää "koko maailmalle" miten onnellinen suhde on, jos haluaa hyvät juhlat, jos haluaa.... syitä on paljon. Ihan niinkuin syitä olla menemättä naimisiin. Naimisiin pitää mennä, jos se tuntuu hyvältä.
cowboi45	Lähetetty: 20.2.2007, 0:26 tuota mieltä mä olen aina ollut ,teini ikäisestä...miksi pitäisi mennä naimisiin ..miksi pitää olla jonkun tekopyhän "konsernin" lupa elää yhdessä ..jos kaksi ihmistä EI pysty katsomaan toisiaan silmiin ja luvata toisilleen olla uskollisia ,rehellisiä ja kunnioittavia ilman sormuksia ,ilman allekirjoitettuja papereita..niin miksi se olisi erilaista "virallistettuna"..ja ennen kaikkea miksi silloin elää yhdessä...
Snadistisadisti	Lähetetty: 19.2.2007, 21:33 V.E.R.K.K.A.R.I. Olet asian ytimessä. Mitä sitä naimisiin menemään, jos arveluttaa. Ei sitä kukaan enää nykyisin kieroon katso, vaikka aviotta elelee. Snadistisadisti@luukku.com
A.D.I.D.A.S.	Lähetetty: 19.2.2007, 20:34 Mutta mitäpä jos toi ei ookkaan se oikea syy miks mies on alkanut hannaileen? Että kannattaako sitä naimisiin pukata jos toinen on vähääkään epävarma, oli syy mikä hyvänsä
Snadistisadisti	Lähetetty: 19.2.2007, 19:03 Näinhän se taisi meillä mennä. Oltiin tosin oltu yhdessä jo jotakuinkin kahdeksan vuotta ennen sitä. Ehti siinä jo tutustumaan ja rakastumaan ihan huolella. Tulipa siinä pari muksuakin pyöräytettyä, mutta naimisiin mentiin sitten vasta, kun se tuntui ajankohtaiselta. Varsinaisen avioon astumisen primus motorin pidän kuitenkin omana tietonani. Pelko se ei kuitenkaan ollut, eikä sen pitäisi olla sitä kenellekään. Vieraalta tuo oli kyllä varsin osuva kommentti ja varmasti monessa suhteessa oikean suuntainen havainto. Snadistisadisti@luukku.com
Vieras	Lähetetty: 19.2.2007, 17:57 Snadistisadisti kirjoitti: Eipä tuo avioliitto ainakaan meillä ole mitään radikaalisti muuttanut. Sama reipas rakastelu kuuluu arkeen ihan kuin ennenkin. Jos ei ole valmis sellaiseen sitoutumiseen, niin varmasti se sitten vaikuttaa. Suhteen ollessa vakaalla pohjalla niin, että molemmat ovat varmasti valmiita, ei pelkkä seremonia tee mitään. Snadistisadisti@luukku.com Mun mielestä toi kuulostaa lähinnä siltä, että olette menneet naimisiin oikeista syistä - rakkaudesta ja kumppanuudesta. Jos seksi (kiimainen, himokas, hellä tai rietas) kumpuaa syvältä luottamuksesta ja aidosta läheisyydestä sekä välittämisestä, niin ei se mihinkään papin aameniin lopahda. Nykyään vain todella monet avioituvat pelon saattelemana. Pelosta jäädä yksin, pelosta toimia suvun tai yhteiskunnan standardien vastaisesti, pelosta ottaa vastuu omasta elämästään ja pelosta erota väärille motiiveille perustuvasta suhteesta.

Powered by phpBB and Ad Infinitum v1.06