Kirjoittaja	Viesti
Tampereen Tyttö	Lähetetty: 11.11.2009, 18:49 ^ Assa ja Vieras sanovat minusta juuri oikeat neuvot... siitä ujoille oppia! ja tietty itsevarmuus viehättää useimpia naisia eli rohkeasti vain oma itsesi, usko ensin itse, että olet hyvä tyyppi!
Vieras	Lähetetty: 4.11.2009, 17:11 Juge kirjoitti: Miuta ärsyttää kun mie en tuu koskaan saamaan seksiä. Olen liian ujo lähestymään naisia, se tekee kenestä tahansa hullun, kun ei kehtaa mennä juttelemaan naisten kanssa. Pelkään hiton paljon että nolaan itseni täydellisesti alkamalla hermoilemaan ja sanomalla kaikkea typerää, mikä ei tietenkään kiinnosta naisia yhtään. Eli haluaisin vinkkejä miten naisia pitäis lähestyä. Juuri siinä teet virheen kun mietit mitä sanot. Ole täysin oma itses, sillä löytyy joku joka sinusta pitää kyllä. Yleensä juuri rohkeus palkitaan ja joku ujo tyttö saattaa sinusta tykätä, kun olet vain rohkea tilanteissa:)
assa	Lähetetty: 21.10.2008, 20:56 Supliikki kehittyy vain treenaamalla, harvemmat ovat siinä seppiä syntyessään. Aloita pienin askelin, vaikka edes siitä että moikkaat, esittelet itsesi ja toivottelet kivaa iltaa naisille esim baarissa. Parasta olisi unohtaa mielestä kokonaan se naisen läheisyyden kaipuu, vaikka tuo takuulla on helpommin sanottu kuin tehty. Suhtautua tuntemattomiin naisiinkin kuin miespuolisiin kavereihin, tietysti jättäen ne karskimmat äijäjutut pois. Yleensä kun vähiten yrittää, parhaiten asiat luistavat.
Hitaasti	Lähetetty: 21.10.2008, 19:24 ^ Kyllä tulee niin oma nuoruus mieleen... Halu seurustella ja rakastaa oli parikymppisenä niin mieletön, että ahdisti jo kadulla vastaan tulevat pariskunnat. Ei todellakaan tuntunut hyvältä ja oli valmis vetämään itsensä alas vessanpöntöstä. Mutta ujous ja epävarmuus olivat niin voimakkaita, ettei mielenkiintoansa saanut ilmaistua edes monta vuotta tunteneelle koulukaverille. Toivottavasti ujous poistuu sinultakin ajan kanssa, nykyisin mua ei voisi uskoa siksi hiljaiseksi hissukaksi, kun suu käy välillä kahdenkin edestä! Ystävät, harrastukset ja kaikki mistä tulee hyvälle tuulelle kannattaa pitää nyt etusijalla elämässä ja nauttia elämästä sellaisena kun sen saa. Itse luovuin haaveilemisesta ja pian elämään tulikin rakkautta työpaikan kautta! Eli ei sinne baariin ole todellakaan pakko tunkea itseään, jos siellä ei oloansa mukavaksi tunne... Paras piristys minulle on aina ollut äitini, hänen elämänsä rakkaus ilmestyi vasta viisikymppisenä!
tristenon	Lähetetty: 21.10.2008, 15:51 Puheliaisuus on ongelma numero yksi. Satun olemaan melko hiljainen tyyppi seurassa kuin seurassa. Hauskanpito tai sen yrittäminen ongelma numero kaksi. Epätietoisuus iskupaikoista ongelma numero kolme. Yleinen avuttomuus elämässä numero neljä. Se, etten edes itse usko tosissani siihen että mussa olis jotain kiinnostumisen arvoista numero viisi. Ja suhteellinen varattomuus numero kuusi. Olen kyllä usein ihan hyväntuulinen ja huumorintajuinen, mutta hiljainen silti. Se ei paljoa auta. Eikä varsinaisesti pillunkiilto ole silmissä, enemmänkin haluaisin vain kokea edes jotain todellista joskus.. Ja korjataan nyt se mahdollinen väärinkäsitys että mulle olis tärkeintä nimenomaan itse kokea jotain sen sijaan että haluaisin tuntea toisen nauttivan. Tässä taas on aivan yllättäen ongelmana itsevarmuuden puute. Ei oikein voi uskoa osaavansa mitään kun ei ole mitään koskaan tehnyt. Kiitoksia kuitenkin neuvoista, arvostan vaivannäköäsi
assa	Lähetetty: 21.10.2008, 14:54 tristenon kirjoitti: Tiedostan tuon kyllä sanomattakin ihan liian hyvin. Sille tarttis sitten tehdä jotakin. Minä kun väitän että elle ihan Quasimodo ole ulkonäöltään, se ei ole merkittävä tekijä pinpin saamisessa. Tärkeintä on se asenne, tai asennevamman kadottaminen. Naiset pitävät avoimista, positiivisista miehistä. Joku viisaampi naistenkaataja on sanonut ettei tarvita edes mitään hyviä iskulaineja, riittää kun osaa esitellä itsensä reippaasti. Toki siisti ulkoinen olemus ja tiettyihin naisiin rahalta haiseminen helpottavat, mutta meressä on paljon kaloja. Kyllä sieltä löytyy niitäkin joille kaviaarisyötin lisäksi kelpaavat taikinapallerotkin. Puhe on tärkeintä - jos juttu katkeaa, on tyhjiötä vaikea täyttää. Kun siis saat itsesi esiteltyä ja edes vähän jotain hymynkaretta naisen huulille, tee tikusta asiaa. Huumori on aina hyvä juttu, kunhan se on neutraalia eikä sisällä sovinismia, rasisimia, jne. Mielestäni tärkeää on myös saada se pillunkiilto pois silmistä. Runkkaa siis armottomasti ennen pokausreissuja ja koita käyttäytyä vaikkapa baarissa (tai missä vaan potentiaalisessa iskupaikassa) niin, ettet erityisemmin ole seuraa hakemassa vaan ihan muuten koittamassa pitää hauskaa. Ja toki otat mielelläsi hauskanpitoon mukaan satunnaisia naisiakin, jos he itse haluavat. Avainsana olisi saada naiset kiinnostumaan SINUSTA jostain syystä, ei antaa naisten havaita että olet kiinnostunut heistä.
tristenon	Lähetetty: 21.10.2008, 11:53 assa kirjoitti: Ainakin tuo asenne ampuu alas kaikki mahdollisuudet, vaikka uisit pinppimeressä. Ei ketään kiinnosta depressoituneen pessimistin kanssa sekstailla. Tiedostan tuon kyllä sanomattakin ihan liian hyvin.
assa	Lähetetty: 21.10.2008, 7:22 Ainakin tuo asenne ampuu alas kaikki mahdollisuudet, vaikka uisit pinppimeressä. Ei ketään kiinnosta depressoituneen pessimistin kanssa sekstailla.
tristenon	Lähetetty: 20.10.2008, 23:08 Boston kirjoitti: Minäkin luulin jääväni seksistä paitsi kunnes täytin 16 ikävuottani ja minäkin nain! Juge ja tristenon, kyllä se jossain vaiheessa natsaa. Kantsii lähteä ihmisten ilmoille esim. tanssipaikoille tai johonkin muuhun menomestaan. Tän näytön edessä istuksiminen ei vie asiaa etiäppäin. Täältä on turha odottaa seuraa, olen nimittäin kokeillut usiamman kerran Tanssipaikoille kun ei ole koskaan tanssinut? Menomestoihin kun ei juo alkoholia? Vai millaisia menomestoja tarkoitat? En tiedä yhtäkään paikkaa minne voisi mennä ja jossa uskoisin tuntevani oloni siinä määrin kotoisaksi etten olis mies jonka ympäriltä tuolit viedään. Enkä usko itsekään että kenellekään kelpaisin. Kaikille ei käy samanlainen tuuri kuin IP:lle. Kauanko kuvittelette, että jaksaa vielä odottaa kun tuntee jo hukanneensa parhaat vuotensa elämään joka ei ole tuntunut elämisen arvoiselta?
GluGluxKlani	Lähetetty: 20.10.2008, 20:07 Juge kirjoitti: Miuta ärsyttää kun mie en tuu koskaan saamaan seksiä. Olen liian ujo lähestymään naisia, se tekee kenestä tahansa hullun, kun ei kehtaa mennä juttelemaan naisten kanssa. Pelkään hiton paljon että nolaan itseni täydellisesti alkamalla hermoilemaan ja sanomalla kaikkea typerää, mikä ei tietenkään kiinnosta naisia yhtään. Eli haluaisin vinkkejä miten naisia pitäis lähestyä. Naisia kannattaa lähestyä menemällä suoraan asiaan ja kysymällä hintaa.
marke	Lähetetty: 20.10.2008, 19:34 Boston kirjoitti: Tän näytön edessä istuksiminen ei vie asiaa etiäppäin. Täältä on turha odottaa seuraa, olen nimittäin kokeillut usiamman kerran Äläs nyt Boston, sain sinulta aika mielenkiintoisia kuvia, voi olla että näytön edessä istumisestakin voi seurata jotain. Kaikille muillekin tiedoksi että aina kannattaa yrittää
marke	Lähetetty: 20.10.2008, 19:18 Aivan niin, onhan sitä menomestoja, ihmisten ilmoille vaan niin kyllä se oikea vielä löytyy
Boston	Lähetetty: 20.10.2008, 12:57 Minäkin luulin jääväni seksistä paitsi kunnes täytin 16 ikävuottani ja minäkin nain! Juge ja tristenon, kyllä se jossain vaiheessa natsaa. Kantsii lähteä ihmisten ilmoille esim. tanssipaikoille tai johonkin muuhun menomestaan. Tän näytön edessä istuksiminen ei vie asiaa etiäppäin. Täältä on turha odottaa seuraa, olen nimittäin kokeillut usiamman kerran
IP	Lähetetty: 20.10.2008, 9:56 Onhan siinä monen näköistä neuvoa ja kohtalon kolhimaa seksitöntäsaamatontaujoajavaikkasunmitä (tark.yht. kirj) Omakohtaloni selvisi luonnostaan kun olin niin hel...tin ujo, että kusella käydessäkin piti varoitukseksi vihellellä Kwaijoen siltaa että kaikki tietää että korpikuusen takana on joku. Olin siinä sitten kerran yhden naaraspuoleisen kanssa aamuyöllä jossakin kurrimuuntajalla ,istuttiin ja tupakoitiin ja minulla oli koko ajan mielessä että olen ikuisesti ilman p---lua,kun en saanut mitään aikaiseksi. kunnes yhtäkkiä tunsin jotakin liikettä haaroissani ja ajattelin että mikä piru siellä oikein puristelee pallejani. sitä jatkui ja jatkui varmaan ainakin puolituntia ennenkuin tajusin että tyzyn käsihän se siellä käy tutkimusmatkalla. Voi kristus !!!!! Siinä vaiheessa pikkuveitikka pomppasi pystyyn kuin kastemato jonka sisään oli työnnetty rautanaula. Siinä vaiheessa sain minäkin lopulta suuni auki (mutta en kättäni hameenalle) sanoin jotakin siihen suuntaan että odotahan kunhan minäkin alan hipelöidä ,niin et helpolla pääse. Tyzy tuumasi että tule samaan paikkaan viikonpäästä niin mennään mummun mökille pitämään hauskaa ,kun mummu on sairaalassa. Siitä alkoi minun saamiseni ikuisen saamattomuudenpelkoni tilalle . Olin silloin 14 vuotias. Se tyzy pelasti ujonpojan elämän ja voin sanoa olevani tyytyväinen sen jälkeisiin vuosiin( Joita onpaljon) Nyt ilmeisesti kirjoittelen tännekin silloin kun kaipaisi lisää virkistystä elämään. Ihminen oppii avautumaan ja tekemään aloitteita kun onnistuu sen ensimmäisen kerran, kuten minäkin vaikkakaan en omilla kyvyilläni alkuun päässyt.
tristenon	Lähetetty: 20.10.2008, 5:37 Juge kirjoitti: Miuta ärsyttää kun mie en tuu koskaan saamaan seksiä. Niinpä. Kosketti hyvin läheltä itseäni. En minäkään usko että koskaan saan minkäänlaista seksiä kokea. Ja seksi eri muodoissaan vieläpä sattuu olemaan jokseenkin ainoa asia mitä elämässä todella haluan. Se oikeasti masentaa ja saa ajattelemaan itsemurhaa (tämä fakta tuskin mahdollisuuksia parantaa... tiedostan sen liiankin hyvin). Jos näen elokuvassa, tv:ssä tai todellisessa elämässä suutelukohtauksia tai muita hellyydenosoituksia niin tunnen vain katkeruuden piston sydämessä. Sama tapahtuu myös nähdessäni onnellisen parin vaikkei kyse olisi mistään muusta kuin yhdessäolosta. Ja sama pistos tuntuu usein myös silloin kun tyydytän itseäni ja kuvittelen tai katselen kiihottavia asioita. Ihan vain siksi että tiedän etten itse tule mitään sellaista ikinä kokemaan todellisuudessa. Koskaan. Ai että miksikö? Siksi ettei musta todellisessa elämässä ole yhtään mihinkään. En ainakaan jaksa uskoa enää siihen että olis. En hyväksi itseäni sellaisena kuin olen mutten sen enempää kykene muuttumaankaan. Kiitos, tekipä hyvää avautua. Tosin pahalta se silti tuntuu. Joo, ja kuvitelkaapa itse kertovanne psykiatrille tästä.

Powered by phpBB and Ad Infinitum v1.06