| Kirjoittaja |
Viesti |
|
|
 Lähetetty: 2.7.2007, 17:57
|
 ja mä oon 36-v. oisko noi et kaikille naisille tulee tuossa kolmenkympin korvilla tollanen ns. itsensä uudistamisen aika seksin suhteen....vietetään melkein nunnaelämää ja sit mikään ei riitä...  |
|
 |
|
|
Lähetetty: 2.7.2007, 17:06
|
| ^ Kirsikka...ihan kuin mun elämästä paitsi et mulla on vaan yksi muksu - mulla kesti sitä eroottista hiljaiseloa 5 vuotta. onneksi se on taakse jäänyttä elämää, koska seksittömyys ei minusta ole terveellistä kenellekään. Tällä hetkellä olen ehkä elämäni parhaimmas virees seksuaalisesti ja 38-vuotta |
|
|
|
|
Lähetetty: 2.7.2007, 14:18
|
| muistan myös kuin eilisen kun meille syntyi eka muksu...mua ei vaan jostain syystä enää kiinnostanut seksi ollenkaan..sit tulikin jo toinen muksu...ja nyt kaksi vuotta myöhemmin...voi onneksi ilokseni todeta että seksi maistuu taas ja hyvälle...mut oli tuo viiden vuoden hiljaiseloa tuossa välissä...toki erottukin ollaan...muttei kylläkään seksin takia..vaan siihen oli muut syyt...en ymmärrä vieläkään mikä mulle tuli, koska meillä seksin suhteen ei koskaan ollut ongelmia...johtuikohan se siitä, kun "kasvoin" äidiksi? vaikea sanoa...tiedän et sulla on nyt vaikeaa...mut anna aikaa (klisee kylläkin) ja jos ei muu auta ni käy vieraissa...kysyppä muijalta lupa...luulis nyt sillä jo alkavan irrota, jos ei halua sua vieraisiin, tai jos sanoo et anna mennä vaan, ni vie lekurille sun muijas...muuta neuvoa en osaa antaa...kesän jatkoja...kyl se siitä... |
|
|
|
|
Lähetetty: 2.7.2007, 12:58
|
Mä en ole suostunut aikaisemmin uskomaan et nainen voi synnytyksen jälkeen muuttua. Pakko se on uskoa! Meillä oli ennen lapsen syntymää oikein mukava ja kehityskelpoinen parisuhde. Aluksi ajattelin, kuten varmaan kaikki muutkin samassa liemessä olevat että kyllä se siitä... Prkle kohta viisi vuotta on kulunnut, eikä se tyttö/nainen jonka kanssa perheen perustin ole vieläkään "palannut ensinmäiseltä neuvola reissulta", vaan sieltä tuli takaisin joku ihan muu. Puheet siitä että kyllä seksi kiinnostaa ovat kovat mutta, "jotenkin sitä on niin väsynnyt", tai aamulla on aikainen herätys, tai...
Mä oon jo yli 40, enkä mä jaksa lähtee enää tonne yöhön metsästään uutta elämänkumppania. Tai alkaan rakentaan uutta kotia jos tilanne menee siihen pisteeseen. Oon yrittänyt puhumalla, huutamalla, pussaamalla, raivoomalla... Tilanne, aina välillä kirkastuu pariks päiväksi mutta...
Toiseks, miten voi olla mahdollista, ettei ihmisellä ole seksi fantasioita? Onko sellainen mahdollista? Kyseessä on ilmeisestikkin jonkin asteinen masennus tila. Mistä tällaiseen tilaan saa apua? Ei mulla riitä resurssit ratkomaan tälläsia asioita. Yhtenä vaikeutena on vielä se, että vaimoni vääntää vastaan lähestulkoon kaikissa asioissa. Ja lopuksi hän kuitenkin väittää edelleen rakastavansa minua Mitä V****A!!! |
|
|