|
Lähetetty: 12.12.2005, 22:35
|
KOHTAAMINEN
Nainen oli ajanut pitkän matkan kokouskaupunkiin ja istui nyt kuppilassa rentoutumassa ennen kokouksen alkua. Hän viipyisi kaupungissa seuraavaan iltapäivään asti. Kokoukseen olisi 1½ tuntia aikaa.
Hänen katseensa vaelteli tulevissa ja menevissä ihmisissä. Ei hän ajatellut yhtään mitään. Matka oli ollut sen verran rasittava että hän tuumaili tyhjentävänsä ajatukset, kokous olisi tarpeeksi rasittava muutenkin. Selaili asiapapereita.
Nostettuaan katseensa papereista hän näki tutun henkilön ja jähmettyi paikalleen. Voiko tuo olla se, jonka kanssa seurustelin joskus 20 vuotta sitten, nainen totesi tyrmistyneenä, kyllä maailma on sitten kuitenkin pieni. Toivottavasti hän ei huomaa minua tai edes tunne, jatkoi nainen ajatuksiaan.
Kokoa itsesi! nainen komensi. Laske katseesi alas, ei hän huomaa. Mutta uteliaisuus voitti, ja hän katsoi ylös, jolloin heidän katseensa kohtasivat muutamiksi sekunneiksi.
Mies käveli kohti. "Voinko istua? onko paikka vapaa?" Nainen heilautti kättään, joten mies istahti. Nainen sytytti tupakan ja katseli miehen ohitse, tapahtumia kahvilassa, tuntien kuitenkin miehen kiinteän katseen.
Mies ajatteli: voiko tämä nainen olla se jonka kanssa seurustelin teininä? Ilmeisesti. On vieläkin tosi hyvännäköinen, jotenkin kypsynyt kauneus, poissa lapsimaisuus. Miehen katse vaelteli naisessa.
"Mitähän mä kysyisin?"mies mietti, "no mä kysyn onko se tyttö, jonka kanssa seurustelin, voi saakeli et toi osaa olla makee".
Mies kakisteli kurkkuaan, yritti saada kysytyksi, sitä mitä arveli. Naista hermostutti jännityksestä, hänen katseensa ei voinut kohdistua miehen kasvoihin. Hämmennys valtasi mielen, mikä tää homma on. Miksi tuo tuijottaa mua? Mitä se oikeen haluu sanoa?
Mies änkytti kysymyksen. Nainen katsoi miestä ja sanoi:"Ai, sä sit kuitenkin tunsit mut", en ois ikinä arvannut, että me koskaan enää tavattas, siitä on niin monta vuotta".
"Niinpä. Mitäs sä täälläpäin oikein liikuskelet? Sustahan on tullu ihan bisnesnainen"
"Mä olenkin täällä bisnesasioissa, kokous alkaa ihan kohta, ja täytyy tyhjentää pää, kun ajelin pitkän matkan tänne asti".
"Siis susta on tullut jonkinasteinen pomo!?", mies täsmensi.
"Tavallaan joo, mut hei nyt mun täytyy mennä", nainen kiirehti.
"Hei oota", mies pyysi, "Voitasko me tavata vielä?"
Nainen epäröi. Miksi lämmittää vanhaa suhdetta hetkellisesti. Mutta suostui lopulta. "Tavataan illalla, mennään vaikka syömään ja jutellaan sitten paremmin". Hän antoi miehelle oleskelupaikkansa osoitteen ja pyysi odottaman hän ottaisi sitten yhteyttä. Mies jäi pöytään.
Myöhemmin he istuivat iltaa. Kokous oli sujunut odotetusti ja sopimukset olivat allekirjoitettu. Mies kyseli naisen elämästä. Nainen kertoi kuinka elämä oli häntä kuljettanut, kuinka hän oli paahtanut monta vuotta kirjojen ja kielien parissa ja kuinka työlästä se oli silloin ollut. Kuinka hän oli aloittanut työskentelyn aluksi osa-aikaisena, sittemmin saanut pysyvän toimen ja edelleen kiipinnyt yhteiskunnan portaissa ylöspäin ja kuinka yksityiselämässä oli katkonaisia, mitäänsanomattomia suhteita ollut. Kuinka turhaksi kaikki oli tullut.
He joivat viiniä, tunnelma oli sähköinen. Molemmat tunsivat kemioidensa toimivan.
Nainen katseli miestä, nyt hän jo uskalsi viini ja fyysinen lataus sen teki, vaikka nainen kuinka koetti sitä sysätä syrjään. "20 vuotta siitä, kun oltiin yhdessä, mikä pokanen hän olikaan" ajatteli nainen. "Näkee eletyn elämän, mutta silti hänessä on sitä samaa, jota silloin, toisaalta ei hassumpi ajatus, että tässä nyt istutaan".
"Mun on ihan pakko sanoo sulle", sanoi mies, "miten sä olet voinut pysyä edelleen noin viehättävänä, kauniina, sun kauneus on kypsynyt teini-iästä?"
Naista hymyilytti miehen imartelu. "Se on geeneissä, ja mä pyrin elämän säännöllistä kurinalaista elämää".
"Hei, mitä sä sitä naurat, mä tarkotin totta ja oot upee nainen".
"No joo, onhan sen mukavaa kuulla kohteliaisuuksia aina välillä".
He jatkoivat keskustelua. Niitä näitä. Nainen esitti puolestaan kysmyksiä. Mies kertoi rikkoutuneesta avioliitosta ja ex-vaimosta, jonka kanssa mikään ei ollut sujunut. Hän ei ollut kyennyt elämään vaimonsa odotusten mukaisesti. Kaikki oli alkanut ihastumisesta. Ex-vaimo oli kaunis narsisti, mutta eihän hän ollut sitä aluksi tajunnut, vaan mennyt halpaan ja luvannut maat ja taivaat, jos vain hän olisi hänen. Mutta arki osoitti paljon muuta. Vaimo oli nalkuttava akka, joka sairaan mustasukkaisesti seurasi hänen liikkeitään, varsinkin kun hän halusi vaihtaa vapaalle kavereittensa kanssa. Tutki hänen vaatteitaan, kuvitellen löytävänsä vieraan naisen huulipunatahroja. Ja sukupuolielämä oli kuivunut kokonaan jonkin ajan päästä. Lapsia ei onneksi ollut syntynyt, se vielä siitä puuttuisi, että hän, mies joutuisi sairaan ex-vaimonsa kanssa tekemisiin.
"Muuten miks meidän juttu päättyi, muistatko?"
"No sehän on selvä, me lähdettiin eri suuntiin opiskelemaan ja yhteydenpito jäi, etkö muista? Sullahan oli pari tyttöystävääkin. Ja kun mä sen kuulin, oli niin kuin olisit iskenyt puukolla selkään, niin kamalalta se tuntui, mutta mikä ei tapa vahvistaa, sanotaan".
"Älä, koitko sä sen sillai?"
"No, mitäs luulet?"
He joivat edelleen viiniä ja keskustelu soljui sinne tänne.
"Hei kuule, onks sulla samanlainen tunne kuin mulla?, mies kysyi jonkin ajan kuluttua, "sellanen tunne..."
Nainen teeskenteli tietämätöntä, vaikka halu oli sama. Hän ei ole helpponakki.
"Relaa nyt, et sä voi olla noin tietämätön, mitä tarkoitan".
Nainen puntaroi asiaa, se olisi tämän hetken kokemus ja jäisi siihen, eikä hänellä ollut sitoumuksia mihinkään. Mies odotti, seuraten naisen kasvojen ilmeitä. Sitten äkkiä: "sopii, otetaan puteli mukaan, mikäpä siinä".
Suljettuaan oven nainen kääntyi, aikoen ottaa puristavat kenkänsä pois, mutta mies seisoi tiivisti naisen edessä, painoi naisen ovea vasten ja antoi intohimon ottaa vallan, mitä sillä nyt enää olisi väliä. "Hei oota...." Miehen fyysinen nälkä kasvoi, kädet kiskoivat naisen vaatteita ja hetki hetkeltä fyysinen halu kasvoi. Sanaakaan ei enää sanottu. Nainen työnsi miehen päättäväisesti syrjään riisui rikkimenneen puseronsa ja loputkin vaatteet ja lähti kohti kylpyhuonetta. Mies ällistyi hetkeksi, että tuijotti naisen perään.
Mutta oli tuossa tuokiossa kylpyhuoneen ovella, ahmien naista silmillään. Nainen vaistosi miehen läheisyyden, kun tämä seisoi naisen takana, kiepsahti ympäri ja antoi pesuainetta. Mies alkoi hitaasti pestä naisen niskaa, selkää ja pakaroita. Nainen värähti himosta, kääntyi ympäri ja antoi miehen jatkaa.
Mies painoi jälleen naista seinää vasten antaen suunsa etsiä naisen suuta. Kädet vaeltelivat naisen vartalolla ja nainen tunsi miehen jaden reisiään vasten. Mies kohotti naista ylöspäin ja etsi naisen onkalot ja huulet suullaan. Nainen värisi himosta. Tätä hänen ei ollut kokenut pitkään aikaan. Häntä pyörrytti, puutarha paisui ja naisen lantio alkoi keinua miehen intesiivisen himon tahdissa, rytmi kiihtyi ja rakastelun primittiviset äänet hukkuivat veden kohinaan.
Rakastelun jälkeen olo oli ihanan raukea, mies kantoi naisen sängylle ja siihen he nukkuivat sylikkäin.
JATKUUU...... |
|