| Peräkammarista |
 Lähetetty: 3.11.2008, 21:39 |
|
| [quote="bi-vaimo"]
Mutta sitten on se toinen puoli: täytyy naisenkin hemmotella miestään! Olen huomannut, että miehelle kelpaa hyvin sellainenkin hemmottelu, että vain pukeutuu kivasti (tai ei pukeudu ollenkaan...) ja koettaa muutenkin olla iloksi toiselle./quote]  Nyt Bi-vaimo kirjoitti semmosta tekstiä että ihan meinas mennä kahvi väärään kurkkuun. Olis oikeastaan ihan ruusupuskan paikka kun kuulee naisen ajattelevan noin  |
|
| Tampereen Tyttö |
| Lähetetty: 3.11.2008, 20:50 |
|
Minä saan kyllä mieheltäni kukkia usein ja muutakin... hän ihan selvästi tykkää ostaa niitä minulle - tai ajattelee varmaan että pysyy vaimo hyvän tuulisena... 
Ei sen isoa tarvitse olla, kunhan huomaa toisen välittävän ja haluavan ilahduttaa! Vähän aikaa sitten sain kyllä hienon alusvaate-setin ihan muulta kuin aviomieheltä! 
Mutta sitten on se toinen puoli: täytyy naisenkin hemmotella miestään! Olen huomannut, että miehelle kelpaa hyvin sellainenkin hemmottelu, että vain pukeutuu kivasti (tai ei pukeudu ollenkaan...) ja koettaa muutenkin olla iloksi toiselle. Onneksi tuo Lotharin juttu oli sentään vitsi... mutta kyllä minäkin olen kuullut tilanteista, joissa on ihan sama, mitä mies vastaa - aina väärin. Toivottavasti en itse ole koskaan ollut ihan noin kamala... |
|
| marke |
| Lähetetty: 3.11.2008, 20:17 |
|
| Kyllä se on ollut yhden käden sormin laskettavissa jos olen kukkasia saanut mieheltä, itse on tarvinnut nekin ostaa. Minä olen paremminkin ollut antavana osapuolena, mutta kivaa on sekin ollut |
|
| MissyXL |
| Lähetetty: 31.10.2008, 0:57 |
|
| Mä ite ainakin rakastan hemmottelua ja kaikkee pientä kivaa, mutta mä en tarvitse mitenkään kovinkaan kummosia lahjoja. Jo ihan vaikka sekin, että mies ostaa kauppareissullaan mulle pyytämättä jonkun pienen suklaapatukan, tekee mut onnelliseksi.
Exä teki kerran ihanasti, kun oli matkalla töistä kotiin ostanu mulle sellasen aivan ihanan hassun pienen kissa- ja koira-aiheisen sarjakuvakirjan, ja tais se kans suklaatakin mulle sillon tuoda. Olin niin otettu, että kiittelin todella vuolaasti ja hyvä etten itkuun pillahtanu. Että ei me kaikki naiset niin vaikeita olla, mä olen ainakin hyvin helppo. Ja joskus jopa varma. |
|
| Poistettu_k69 |
| Lähetetty: 30.10.2008, 21:37 |
|
Ja muutenki, itel on kyl hieman huonoa kokemusta naisista siin et miehä oon just sellain nynnerö et tykkään ostaa kaikkea kivaa emännilleni (Koruja,Kukkia,Vaatteita) ym. mut mikää ei tunnu riittävän. Et sitä haluun tietää mikä teit muijii vaivaa että teitä hemmotellaan ja pidetää hellinä ym niin annatte silti paskaa niskaa? tosi rassaavaa...tai sit mul on huono onni myös niinkuin naisten että miesten suhteen  |
|
| MissyXL |
| Lähetetty: 29.10.2008, 22:59 |
|
| No kyllä jos on mulla ollu miesten kanssa hankaluuksia, niin kyllä jos tollasen nartun on joku miesparka riesakseen saanu, niin nää mun pikkumurheet ei oo mitään tohon verrattuna! Miten tollasen kanssa voi ees elää, jos pikkuasiasta pitää tehdä noin jumalaton show?!?
Okei, myönnetään, kyllä sitä itekin huonona päivänä kiukuttelee, mutta joku roti ny saatana. |
|
| SusiWolf |
| Lähetetty: 29.10.2008, 22:00 |
|||
En nyt yleistä, mutta mun tielle sattuneet naaraat ovat olleet useastikin hyvinkin tuollaisia |
|||
| MissyXL |
| Lähetetty: 29.10.2008, 18:44 |
|
| No onpa siinä kyllä ollu taas harvinaisen luonnevikanen akka! Ei kai naiset oikeesti oo tollasii?!?
Jos mulla olis mies, ja se ihan tosta noin vaan mulle kukkia ostais, niin en kyllä kyselis yhtään mitään, oisin vaan ilonen ja otettu saamastani huomiosta. |
|
| Poistettu_k69 |
| Lähetetty: 28.10.2008, 21:14 |
|
hehhah..aikas paha  mut toi tuntuu olevan aika yleistä itse asiassa toi et ruvetaa epäilee kaikkia jos joskus ostaa jotain hemmottelua varten olevaa tavaraa... |
|
| Tampereen Tyttö |
| Lähetetty: 7.8.2008, 10:47 |
|
| Miehen pitää tuoda kukkia niin usein, ettei tarvitse ihmetellä...
...ja lisäksi vaikka suklaata ja shampanjaa ja... |
|
| Biss42 |
| Lähetetty: 6.8.2008, 21:30 |
|
| Hah hah. Olipa hyvä juttu.Ikävä kyllä totta joka sana.Ainakin meillä. | |
| Mr Lothar |
| Lähetetty: 6.8.2008, 20:04 |
|
Seuraavasta keskustelusta selviää kuinka helppoa se onkaan 
(mies ) Ostin sulle kukkasia. (vaimo ) Jaa. Miksi? No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia. Onko tapahtunut jotain? Ei. Miten niin? No kun ostit kukkia. Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta. Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella? No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja. Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen. No voi hitto. Nytkö sä suutuit? EN! Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä. En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt? Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois. Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt. Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru. Sä et siis halua ostaa mulle kukkia? Täh? No haluan ostaa! Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain. No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä. Sä et siis halua mua? Uskaltaakohan tähän vastata? Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua. No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!. Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä. Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia. Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia. Niin just! Sitä mä yritin selvitää! Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju. Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa? SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia. En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa. AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa? Mä en sano nyt mitään. Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään. No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin. Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit! Jaa tuomalla kukkia? Niin! No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia.. Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia. Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa: Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?! |
|