Kirjoittaja |
Viesti |
|
Lähetetty: 30.9.2009, 9:03
|
Avautuminen on ihan hyvä juttu, mutta täällä en sitä ainakaan itse tekisi. Olen ilmeisesti hieman rajoittuneempaa sorttia. Yleensä avaudun vain luotettavalle ystävälle ja niitäkin on vähän. Mutta rohkeaa tulisydämmeltä, siitä pisteitä |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 21:05
|
Tulisydän kirjoitti: |
Miten voit olla huono ja ilkeä ihminen? Tulitko paremmalle mielelle myönnettyäsi olevasi ilkeä? |
"Myönsin" tietenkin vain saadakseni kaverin hiljaiseksi.
Minun osaltani tämä on loppuun käsitelty enkä halua näitä enää muistella kun se ottaa päähän. Muut voi vapaasti jatkaa tästä aiheesta.
Kaduttaa että aloin tästä avautumaan. |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 20:11
|
Härski kirjoitti: |
Mieleni tekisi sano että hän syrjii minua. Hänellä oli oikeus olla loukkaantunut ilmeisestä väärinkäsityksestä, mutta minulla ei ollut oikeutta olla siitä loukkantunut. Yhtä hyvin hän saattoi tulkita sanani toisin kuin halusin tarkoittaa ja sen voisi katsoa loukkaavan minua kun en tarkoittanut mitään pahaa, niin vain oletettiin. Mutta en väitä että hän syrji minua, koska on hyvän tavan vastaista väittää rajoittuneen ihmisen syrjivän "normaalia" ihmistä |
Kyllä hän syrji, olen sitä mieltä. Kyllä tuolissa sittaavatkin osaavat olla vaikeita !!
Ei tuon ihmisen asenne ei poikkea normaalin ihmisen asenteesta.
Härski kirjoitti: |
Homma päätyi siihen että myönsin olevani huono ja ilkeä ihminen, käännyin kantapäilläni ja kävelin pois. Se hiljensi syytökset, perääni ei huudeltu mitään. Eli kaikki päättyi lopulta hyvin. |
Miten voit olla huono ja ilkeä ihminen? Tulitko paremmalle mielelle myönnettyäsi olevasi ilkeä?
Esimerkiksi meidän väliset keskustelut on käyty ihan hyvin ja ymmärrettävästi!!!
Vailla mitään tyyliin: "Hei-toi- on-händikappi-ei-se tajuu-mitään"
Asiasta toiseen, jos olisin tehnyt pokepätkän, kuvaa olisi joutunut editoimaan suuresti, sillä sellaista julkisuutta en tahtoisi, että se olisi suuresti ihmeteltävää!!
Kuin kanssasisaret ja sillä siisti.
Ja tässä eräs kuvistani:
muoks. Tulisydän.... |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 19:29
|
Tulisydän kirjoitti: |
Tuota ihmettelen, miten voi olla vaikeaa ymmärtää rajoitunutta ihmistä, jolla kaikki aistit ja järki ja ymmärrys pelaa. |
No kyllä minä omasta mielestäni ymmärsinkin, mutta kun keskustelu meni siihen suuntaan että hänen mielestään minä en ymmärrä, enkä osannut kohdella oikein niin siitä vedin johtopäätöksen että en osaa ymmärtää.
Eli en edes ymmärtänyt sitä että en ymmärtänyt, olin niin pihalla. Onneksi hän teki minulle selväksi etten ymmärtänyt.
Enkä voinut jäädä väittelemään - kun hyväkuntoinen mies alkaa kinastelemaan pyörätuolissa istuvan kanssa niin se ei näytä oikein hyvältä satunnaisten ohikulkijoiden silmissä. Tilanne oli pirun kiusallinen ja en halua sitä enää kokea enkä muistella.
Mieleni tekisi sano että hän syrjii minua. Hänellä oli oikeus olla loukkaantunut ilmeisestä väärinkäsityksestä, mutta minulla ei ollut oikeutta olla siitä loukkantunut. Yhtä hyvin hän saattoi tulkita sanani toisin kuin halusin tarkoittaa ja sen voisi katsoa loukkaavan minua kun en tarkoittanut mitään pahaa, niin vain oletettiin. Mutta en väitä että hän syrji minua, koska on hyvän tavan vastaista väittää rajoittuneen ihmisen syrjivän "normaalia" ihmistä.
Homma päätyi siihen että myönsin olevani huono ja ilkeä ihminen, käännyin kantapäilläni ja kävelin pois. Se hiljensi syytökset, perääni ei huudeltu mitään. Eli kaikki päättyi lopulta hyvin. |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 18:25
|
Härski kirjoitti: |
Jos on "normaaleilla ihmisillä" vaikeuksia ymmärtää rajoittuneita niin kyllä niitä ongelmia on toisinkin päin. Minua on syytetty syrjinnästä vaikka parhaani tahdoin koittaa auttaakseni. Sen jälkeen ei ole ollut niin paljoa innostusta yrittää |
Tuota ihmettelen, miten voi olla vaikeaa ymmärtää rajoitunutta ihmistä, jolla kaikki aistit ja järki ja ymmärrys pelaa.
Kerrohan Härski esimerkki siitä, milloin sinua on syytetty syrjinnästä???
Älä sentäs kirvestä kaivoon heitä! Meitä on niin monelaisia! |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 17:14
|
Kyllä minustakin eroja on ja hyvä niin!
Ja osittain on minusta niinkin, että miten ihminen itse kokee jonkin fyysisen rajoitteensa. Vähän niinkuin seksikkyyskin on muutakin kuin ulkonäköä, se tulee ihmisen sisältä. |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 12:50
|
Tulisydän kirjoitti: |
Fyysisesti rajoittuneet ihmiset ovat ihan samanlaisia, kuin normaalit kanssakulkijansa. |
Samanlaisia aivan samalla tavalla kuin miehet ja naiset on molemmat ihmisiä. Voimakkaasti tasa-arvoa vaativat naiset korostavat kuinka miesten ja naisten tarttisi olla tasa-arvoisia kun ovat ihan samanlaisia. Minulla on tunne, että miesten ja naisten välillä on jotain eroja. En tiedä onko kukaan muu huomannut sitä?
Mun pointti on että noi erot eivät ole ero hyvän ja pahan välillä, vaan on vain eroja ja kaikilla ei ole taitoa ja kykyä ymmärtää toista osapuolta.
Tulisydän kirjoitti: |
Kyse on siitä, miten normaalit ihmiset asennoituvat rajoittuneisiin!!! |
No toihan se juuri onkin vaikeaa. Sitä olen tässä yrittänyt sanoa!
Jos on "normaaleilla ihmisillä" vaikeuksia ymmärtää rajoittuneita niin kyllä niitä ongelmia on toisinkin päin. Minua on syytetty syrjinnästä vaikka parhaani tahdoin koittaa auttaakseni. Sen jälkeen ei ole ollut niin paljoa innostusta yrittää |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 11:51
|
Härski kirjoitti: |
Vammautuneilla on monia ongelmia yhteiskunnassa ja muut eivät välttämättä niitä edes tiedosta. Mutta vastavuoroisesti rajoittuneen tai vammautuneella on minusta hyvin vaikea ymmärtää, miten vaikeaa on sellaisen ihmisen asioida heidän kanssa luontevasti, joilla ei ole tuollaista handicappia. Ihan normaalit sanomiset ja tekemiset voi tuntua tosi rasistisilta kun niitä hetken miettii.
Kiitos jos joku jaksoi lukea tämän kaikken |
Miksikäs ei?? Fyysisesti rajoittuneet ihmiset ovat ihan samanlaisia, kuin normaalit kanssakulkijansa.
Kyse on siitä, miten normaalit ihmiset asennoituvat rajoittuneisiin!!!
Esimerkiksi, kun odotin tytärtämme, mummot olivat pudottaa silmät päästä.
Tokaisin: "ettekö ennen ole nähneet raskaana olevaa naista?"
Laitan tähän latinankielisen nimityksen rajoittuneisuudestani:
Hemiplegia spastica l.dx
Sitten vain suomentamaan ja sisäistämään asia, niin on oikein hyvä! |
|
|
|
Lähetetty: 27.9.2009, 11:14
|
Tulisydän kirjoitti: |
väittämää:" hakekoon vammaset vain omanlaista seuraa" en allekirjoita koskaan. |
niin, en tiedä ja muista miten ja missä tuota on käytetty, mutta tuota filosofiaa käytetään monessa yhteydessä missä se on positiivista.
Esim urheilussa on monessa lajissa painoluokat (nyrkkeily jne) tai jako miehiin ja naisiin (jalkapallo jne) Lisäksi on erikseen Olympialaiset ja Para-Olympialaiset. Eli toimikoon samankaltaiset ja samoilla eduilla ja rajoilla pelaavat yhdessä. Ja se on kaikkien mielestä positiivinen juttu.
Lisäksi moottoriurheilussa on tarkatkin luokat ja eri tasoisia autoja ei esim rata-autoilussa päästetä samaan lähtöön, koska siitä tulee ongelmia. F1 ja GP2 ja F2 ja F3 ajavat itsestään selvästi eri lähdöissä ja eri kisoissa. (Toki on kisoja kuten LeMans 24h missä on neljä luokkaa yhdessä, mutta kun on pitkä endurance kisa niin tuo ei ole iso ongelma, mutta kaikki myöntävät vaara-tilanteet ja autot on varustettu erivärisillä etuvaloilla (valkoinen ja keltainen) että ne erottaa yölläkin.
Eli monia yhteensopivuus ongelmia ja yhdeentörmäysongelmia on ratkaistu sillä että "samankaltaiset pelaa keskenään" ja se on kaikkien osapuolien mielestä hyvä juttu.
No toki tuo ei tarkoita sitä etteikö siviilissä eri ihmiset voi toimia myös yhdessä.
Jotta tästä viestistä tulee normaalin pituinen minun kirjoituksekseni haluan kertoa omista ongelmistani toimiessani vammaisten kanssa.
Kokemusta on lähinnä sokeista. Minulla ei ole mitään heitä vastaan mutta koko ajan tuli tilanteita mistä veikkaan että toiselle osapuolelle tuli tunne että nöyryytän heitä tai sitten olen itse vähän yksinkertainen. Ihan tahattomasti lipsahti vähän väliä lauseeseen: "näetkös, tuo on hankala juttu" tai "kato miten makee prätkä" jne jne ja veikkaan että sokeaa se ei niin paljon haitannut mutta kun minä olin tuon lauseen päästänyt suustani tajusin ettei noin voi sanoa sokealle. Lopulta tunsin itseni niin noloksi että olen vältellyt heidän kanssa asioimista ja vika oli minussa.
Vammautuneilla on monia ongelmia yhteiskunnassa ja muut eivät välttämättä niitä edes tiedosta. Mutta vastavuoroisesti rajoittuneen tai vammautuneella on minusta hyvin vaikea ymmärtää, miten vaikeaa on sellaisen ihmisen asioida heidän kanssa luontevasti, joilla ei ole tuollaista handicappia. Ihan normaalit sanomiset ja tekemiset voi tuntua tosi rasistisilta kun niitä hetken miettii.
Kiitos jos joku jaksoi lukea tämän kaikken |
|
|
|
Lähetetty: 26.9.2009, 17:55
|
Silti hivenen arveluttavaa "lainailla" sanomisia ulkomuistinsa perusteella, etenkään kun lähdettä ei enää "löydä". |
|
|
|
Lähetetty: 25.9.2009, 10:37
|
assa kirjoitti: |
Ööö... Nyt kyllä pistetään sanoja suuhuni. |
En pistä. Topickissa joissakin mainitsit noin. Etsin vammaisuus ja seksuaalisuus, mutta sieltä en löytänyt sitä. Eli se tokaisu on jossain muualla viestiketjussa. Joka tapauksessa niin tai näin, ei sillä minulle ole mitään merkitystä, sillä jokainen ajattelee tavallaan, joten se siitä. |
|
|
|
Lähetetty: 25.9.2009, 8:55
|
Tulisydän kirjoitti: |
Asserin väittämää:" hakekoon vammaset vain omanlaista seuraa" en allekirjoita koskaan. |
Ööö... Nyt kyllä pistetään sanoja suuhuni. |
|
|
|
Lähetetty: 24.9.2009, 22:09
|
Härski kirjoitti: |
^ Ok, tuo on rohkeaa tulla esiin. Olipa este tai ongelma mikä tahansa, niin jokaisella on joku juttu tai pelko jota ei mielellään tuo esiin. Usein huolet on turhia ja suuri osa ihmisistä ei suhtaudu asiaan negatiivisesti koska ymmärtää että kukaan ei ole täydellinen.
Ja vaikka saisi negatiivista palautetta, niin usein sanojan näkökulma vaan on eri eikä asia ole tarkoitettu pahasti. Näkökulma vaan on eri.
Mutta rohkea veto TuliSydämeltä. Siitä pisteitä. |
Härski
Sinähän tiesit tämän jo entuudestaan, olenhan sinulle tästä puhunut, varmasti muistat. Ja totta, jokaikisellä meistä on jotain piiloteltavaa.
Tosin, silti, vuosienkin jälkeen oma asenne rajoittuineisuuteeni on vähän negatiivista, vaikka hyväksyn sen jo itsessäni, jokin kuitenkin minussa tahtoo piilotella sitä kovasti, koska yleisesti ihmisten suhtautuminen ei ole kovinkaan imarreltavaa.
Kuinka monta s**t*n kertaa joudun tolkuttamaan epäilijöille: "Katso kasvojani, näetkö niistä, että olen vammainen?" Ei näy"
Se vasta sensaatio olisi, kun tekisin pätkän seksivideota - katsokaa rampaa, se osaa naida, voi pojat !!!!
Menix vähän överix ? |
|
|
|
Lähetetty: 24.9.2009, 20:45
|
^ Ok, tuo on rohkeaa tulla esiin. Olipa este tai ongelma mikä tahansa, niin jokaisella on joku juttu tai pelko jota ei mielellään tuo esiin. Usein huolet on turhia ja suuri osa ihmisistä ei suhtaudu asiaan negatiivisesti koska ymmärtää että kukaan ei ole täydellinen.
Ja vaikka saisi negatiivista palautetta, niin usein sanojan näkökulma vaan on eri eikä asia ole tarkoitettu pahasti. Näkökulma vaan on eri.
Mutta rohkea veto TuliSydämeltä. Siitä pisteitä. |
|
|
|
Lähetetty: 24.9.2009, 19:57
|
Pendoka kirjoitti: |
Missi-ihanne on kyllä aika erikoinen, ei sillä etteivätkö he olisi kauniita, mutta yllättävän moni kaunis nainen luulee, että pitäisi näyttää missiltä ollakseen kauniita. Mutta kaipa tuo asia helpottaa iän karttuessa ja tekee vain hyvää ihmiselle |
Tulen ulos kaapista, ehkä mulla on jotain tuolla korvien välissä vikaa, kun piilottelen itseäni kuvissa.
Mulla on toispuolinen halvaus oikealla puolella. Ja ystävät tahtoivat koko bodykuvia. Otettiin näkyväksi kaikki. Näkevät rajoitteeni täysin, mutta ne kuvat ovat vain ystäville näkyvissä.
Asserin väittämää:" hakekoon vammaset vain omanlaista seuraa" en allekirjoita koskaan.
Minusta tuo on liian kapeakatsoinen kanta. Siis en ole kehitysrajoitteinen. Pää pelaa ihan niinkuin muillakin ihmisillä.
Mun mielestä sana vamma, kuulostaa jotenkin vähäeleiseltä, joltakin sellaiselta jota ei ole olemassa.
Ehkä ihmisen ajattelutavassa, muttei muuten.
Aikoinaan äitini: "tuskin sua kukaan huolii" Minä: "sitten olen ilman, täysin terve mies pitää olla"
Ja onkin täysin normaali mies |
|
|