| Tulisydän |
 Lähetetty: 6.7.2007, 11:40 |
|
Sid 
Aikanaan mä hieman flirttailin ja pidin peliä yhden miehen kanssa - se oli viatonta eikä johtanut mihinkään. Mies näki tämän kaiken. Minä kirjoitin todella hekumallisia runoja. Kun olin poissa, mieheni tonki mun runot esiin luki ne ja kysyi olenko ollut vieraan kanssa? Johon vastasin kieltävästi, koska en ollut. Mutta runoni saivat kyytiä tuon jälkeen, niitä ei enää ole olemassa. Mutta mitä tämä minulle teki? Epäluottamuslauseen, jonka jälkeen tein selväksi, että jokaisella on oma yksityisyytensä ja sitä tulee kunnioittaa. Että en ole hänen lapsensa, vaan vaimonsa, johon hänen pitäisi luottaa, eikä uskotella itselleen asioita, joita ei ole tapahtunut. Minulla on tämä epäluottamuslause edelleen, se on taustalla. Sisinpääni ja yksityisyyteeni kukaan ei tule koskaan enää kajoamaan. Oppia ikä kaikki, kun on mustasukkaisuuteen taipuva mies, niin pitää hallita tilanteen niin, ettei turhia jonninjoutavia asioita tule ruodittavaksi. |
|
| sikailija-sid |
| Lähetetty: 5.7.2007, 23:15 |
|
| Mun mielestä yksityisyyden rikkominen on yhtä paha ja tuomittava asia kuin pettäminen.
Yksityisyyden rikkomista puolustellaan pettäjän kiinniottamisella, mutta yhtäkaikki, samantasoisia vastenmielisiä juttuja molemmat. Parisuhteen perusta on kaukana terveestä, mikäli on tarvetta lähteä kyyläyslinjalle. Mikäli asia ei keskustelemalla selviä, eikä mustiksen tunteistaan pääse eroon, mun mielestä oikea tapa on silloin vain lähteä eri suuntiin. |
|
| Tulisydän |
| Lähetetty: 5.7.2007, 22:55 |
|||
Minä itse en oikein luota = olla avoin, kun kerran aiheetta epäiltiin uskottomuutta, jota ei ollut tapahtunut ja kaikki mun eroottisimmat ja hekumalisemmat hengentuotokseni luettiin, ilman lupaani, luottamus särkyi, ja on sitä edelleen, tälle asialle en voi mitään. Tuotokseni joutuivat maaäidin syliin, sillä mun yksityisyyttä oli rikottu. Kirjoitan kyyrillisillä kirjaimilla nykyisin, sen verran opettelen venäjää, mulla on omat salaisuuteni, jotka eivät kuulu kenellekään. Vain yhteen ihmiseen luotin niin paljon, että annoin kaiken pois poltettavaksi ja ehkpä tuo myös luki, mitä kirjoitin, mutta ei haittaa, koska häneen luotan edelleen. Ja mikä tärkeitä hän on ja pysyy mun elämässä. Lisättäköön, että tämän jälkeen asetin rajat, mistä saa mennä ja kulkea, Tämän yhden kerran jälkeen moista ei ole tapahtunut, tiedoksi, teille, jotka ette tiedä historiaani |
|||
| Snadistisadisti |
| Lähetetty: 5.7.2007, 22:42 |
|
| ^Jos tuon kaltainen suojautuminen on tarpeen, voi kysyä onko suhteen luottamuspuoli kunnossa. Terveessä parisuhteessa mielestäni luottamus suojaa salasanaa paremmin.
Esimerkkinä elävästä elämästä; voin kevyin mielin jättää intiimeimpiä ajatuksiani sisältävän päiväkirjani vaimoni tai tyttöystäväni ulottuville tietäen, etteivät he loukkaa yksityisyyttäni lukemalla sitä. Suhteella ei ole tulevaisuutta ilman luottamusta. Näin sen näen. Snadistisadisti@luukku.com |
|
| Eliksiiri |
| Lähetetty: 5.7.2007, 16:00 |
|
Toivottavasti kaikki tietää, kuinka oman koneen ja kännykkänsä saa lukittua salasanan taakse!  |
|
| Haarniska74 |
| Lähetetty: 5.7.2007, 12:39 |
|
Eiköhän luottamus ole jo mennyt aikoja sitten jos pitää sähköpostia ja kännykkää vahtia..... 
Mitä sitten yleensä tapahtuu, kun saa tai ei saa selville......? Entä tulevaisuus? Voiko enää sitten koskaan olla katselematta toisen kännykkää? Tiedän tapauksen jossa ero tuli siitä syystä, että toinen aina vaan epäili vaikka olivat toisilleen täysin uskollisia. Mutta tuo jatkuva epäily sai kummankin hermostumaan..... erohan siitä tuli.....  |
|
| Vieras |
| Lähetetty: 4.7.2007, 18:14 |
|
| Tiedän kyllä että toisen puhelimen/sähköpostin lukeminen on väärin, enkä haluaisi hänen tekevän minulle niin.. Kuitenkin, minulle nyt vaan kävi niin että kerran katsoin hänen viestinsä ja sieltä löytyi tosiaan sellaisia ei kivoja luettavaksi ainakaan minulle niitä viestejä toisitla naisilta olin jo valmis jättämään hänet mutta hän kuitenkin sai pääni käännettyä ja vannoi rakastavansa minua ja ettei enää koskaan tekisi niin... Kuitenkin jotenkin se urkkiminen jäi päälle, kun en kuitenkaan luottanut häneen ja näin sitten on jo käynyt kolme kertaa tämän puolentoista vuoden yhdessä olo aikana :/ kuitenkaan en halua jättää häntä, koska rakastan häntä hirvittävästi ja tiedän että hän rakastaa minua pohjimmiltaan yhtä paljon, sanoi syyksi että tämä "toisten naisten kanssa jutustelu" on pelkkää hupia hänelle. Minua kuitenikin sattuu kamalasti kun löydän tällaisia tallennettuja juttuja hänen koneeltaan.. Mutta enoikein tiedä mitä muutakaan voisin tehdä tälle asialle, että en luota häneen. En tarkoita tällä urkkimisella mitään pahaa vaikka se on pakkomielle minulle.. |
|
| IP |
| Lähetetty: 2.7.2007, 10:46 |
|||
 Tuntuu vähän yliampuvalta holhoukselta.(Lainaus) Ei kait kukaan ihan tahallaan toisen omaisuuteen tahdo kajata,
Ei sitä vahingossakaan tee. En ole koskaan tutkinut vaimoni puhelimen historiaa ,enkä sähköposteja,enkä usko että itsekkään olen joutunut vastaavan kohteeksi. Miten ihminen osoittaa itsensä :Ei luottamuksen arvoiseksi? Selvitetäänkö se kyttäämällä ja mahdollisesti saatavalla olemattomalla näytöllä. |
|||
| Tulisydän |
| Lähetetty: 30.6.2007, 10:33 |
|||
En myöskään minä luottaisi mieheeni, jos hän koskisi minun yksityisyyteeni |
|||
| assa |
| Lähetetty: 30.6.2007, 10:25 |
|||
Luottamus ansaitaan, sitä ei voi vaatia. Minä en voisi luottaa itse parisuhteeseen, jossa kumppani kokee tarpeelliseksi syynätä puhelimesta tekstiviestejä, koneelta sähköposteja, jne. Oma henkilökohtainen tila on jokaisella ihmisellä ja minulla ainakin raja kulkee tuossa. Sen oman tilan säilyttäminen ei todellakaan ole merkki pettämisestä tai parisuhteen laadusta. |
|||
| Tulisydän |
| Lähetetty: 29.6.2007, 11:32 |
|
| ^Mielenkiintoista saada hieman erilaisia sävyjä joukkoon.
Herää kysymys: Miksi partneriin ei luoteta? Missä on oma vahva omanarvontunto? Miksi pitää urkkia toisen omaisuutta? Sillä olipa kysessä puolituttu/ystävä, minä en koske kenenkään tavaroihin, pengo, urki, vouhota. Mulla ei ole ikinä ollut tarvetta tutkia toisten tavaroita, niin utelias en ole. Ja miksi olla kumppanin kanssa, johon ei luota? Jos on jatkuva epäilys, eikä saa kakistettua ulos kysymystä siitä missä milloinkin mennään? Toisaalta ymmärrän sitäkin, että tutkitaan toisen omaisuutta, että ei silti. Se on niin inhimillistä, se. Joten älkää vetäkö hernettä nenäänne. |
|
| Vieras |
| Lähetetty: 29.6.2007, 3:30 |
|
| Tulisydän; No hyvä että sulla on kaikki kunnossa eikä sun tartte tirkistellä kultas puhelimeen, mutta jotkut ihmiset ovat osoittaneet että he eivät ole luottamuksen arvoisia, josta johtuu tää puhelimen urkkiminen. Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia, kuin sinä ja siippasi.
Ja en tee tätä tahalleni vaan satuttamisen välttämäksi, jos ei kaikki ihmiset ymmärrä miksi tällaista "urkkimista" sitten harrastetaan.. Ei kait kukaan ihan tahallaan toisen omaisuuteen tahdo kajata, vaih.. |
|
| Vieras |
| Lähetetty: 29.6.2007, 3:19 |
|
| Neuvoisin sinua ottamaan miehesi kännykän (kun hän menee suihkuun tai kun miehesi nukkuu,ym). Tarkistat hänen nimilistan,tekstarit sekä puhelut. Jos löytyy samoja numeroita, kannattaa ottaa selvää kuka kyseinen henkilö on.
Minulla nimittäin kävi niin, että mieheni jäi nalkkiin, kun vahingossa katsoin hänen puhelintaan ja sieltä löytyi kaikenmoista tekstaria joiltakin naisilta, tuntui kyllä pahalta Mutta mielestäni on kyllä ihan kannatavaa tehdä näin, jos epäilet miestäsi.
Jos kuitenkaan et löydä mitään pettämiseen liittyvää, hommaa itsellesi prepeid liittymä ja laita viestiä miehellesi (esität siis olevasi joku tuntematon nainen) puhu hieman rivoja tai vihjailet jotain ja muutaman päivän kuluttua ehdota tapaamista. Jos miehesi suostuu, lähde tapaamaan häntä ja sitten onkin aika sinun ratkaista aiotko vielä olla sellaisen pettäjäpaskiaisen kanssa. Tämä neuo toivottavasti auttaa sua! Onnea!!! Ja sulle ASSA: Älä yhtään aliarvio kaikkia ihmisiä, kyllä oli mun kohdalla ihan oikein tehty! Ja luottamusta ihmiseltä ei helpolla saa takaisin...Ja minä ainakin toimin heti, jos epäröin jotain, en tahdo tulla loukatuksi tai että kumppanini pettäisi ja sitten jättäisi. |
|
| Tulisydän |
| Lähetetty: 26.6.2007, 17:25 |
|||
Minun ei tulisi suinsurminkaan mieleen tiirailla ukkoni kännykkää tai mitään, mikä on hänen ja vain hänen. Hän on aikuinen, vastuullinen mies ja tietää itse mitä tekee ja mitä on tekemättä. Minä en jäkätä, jos en mitään muuta olisi oppinut tässä elämässä niin sen, että kaikki turha jäkätys ja nälviminen pois. Sillä minun ei tarvitse, en tunne itseäni siipan suhteen millään tavoin epävarmaksi. Me onneksi osataan keskustella. Sillä hyvä itsetunto rakennetaan omasta sisäisestä itsestä ja vahvuudesta, ei toisten mielipiteistä tai tykkäämisistä. |
|||
| Timppa_N |
| Lähetetty: 26.6.2007, 0:55 |
|
| Tylsää lukea noita edestakas pyörittelyitä kuinka taskuja pengotaan ja kännykkää kuikuillaan ....tyypillistä touhua kun katseen avaruus on omien kengänkärkien etäisyydellä.
Moni suhde ajautuu arkikiireiden...tosi tärkeitä kun vaan pysähtyy ajattelemaan hetkeksi...umpikujaan kun ainut rakkaudenhetki on klo 23 kun KAIKKI MUUT on hoidettu. Väärä valinta. Tai ei puhuta oikeesti asioista vaan ajatellaan että mitähän se tästäkin sanois....luulee varmaan mua ihan pervoksi jos pyydän että pidetään välillä vasemmanpuoleista lukulamppua päällä että tulis jotain hurjaa uutta oman makkarin eroottiseen ilmapiiriin. Suuri osa pareista...tai jompi kumpi osapuoli ....ei pysty keskustelemaan mitä tosiaan seksissä haluais ja mitä vois kokeilla. Sitten se kuumuus haetaan aikanaan muualta....ruotsin laivalta...etelän matkalta...vaikka netistä. Täällä eletään vain kerran...moni ajattelee aikansa kiduttuaan...ja haluaa uutta. Olisi hyvä jos.... sen yhden kommentoijan sanoin....suhde olisi niin vahva ja avoin, että molemmat voisivat halutessaan....vaikka yhdessä tai erikseen... kokea uuden ihmisen kosketusta sopivaan pisteeseen asti....hierontaa tai kunnon nainnit. Minäkin olin nuorempana tyypillisen ihanteellinen ja ajattelin että on hienoa kun turjottaa saman kanssa 50 vuotta ja kuolee pois tietämättä mistään. Samalla seksi oli jo aika tylsää. Hyvin on hommat sen jälkeen toiminut, kun löytyi nainen joka pystyy puhumaan asioista ja me ollaan todelliset aseveljet joita ei tosiaan jätetä, koska meidän yhdessäolo ei ole jumissa siitä, jos toinen meistä sekstailee eroottiseksi virikkeeksi jonkun muun kanssa. Seksiä voi olla myös ilman rakkautta jmutta kaikista hauskinta se on tietysti oman kanssa yhdessä. Välillä on kiva piriste kun joku muukin käy meidän sängyssä. Kiva nähdä kun rouva nauttii vieressä ja sitten on taas kotiolot kuumia kauan aikaa. Yhteenveto: Pitää vaan ajatella asioita laajemmin. Mikä on tärkeää ? Se yhdessäolo vai se hirmuinen pihtaaminen ja normiseksi, joka kuihtuu omaan kurjuuteensa ajan mittaan. Hieman kärjistin,,,,myönnetään...mutta repikääs siitä kotirouvat taskunkaivelijat |
|